Tilannepäivitystä

Tänään käytiin muksujen kanssa aamun ulkoiluhetkellä tarkistamassa, mitä raksalla on tapahtunut. Ollaanhan tässä jo sisällä tarpeeksi oltukin lauantaista lähtien, kun tytölle nousi kova kuume. Mutta niin se talo vaan sieltä nousee! Ja taas voin todeta, ettei nämä Suomen talvikelit mitään mahtavia ole ulkona työskentelylle. Mittari ei miinusta paljoa näytä, mutta kamala viima ja jäätävä tihkusade siellä oli. Pisteet miehille siis. Ei olisi itsestä tuohon, kun tällainen vilukissa on.

Ikkunoiden paikkoja alettiin tänään mittailemaan eli seuraavassa varvissa näkyy jo niidenkin paikat. Maltan tuskin odottaa, että saadaan itse ikkunat paikoilleen! Vielä siihen tosin matkaa on.  
                                                 
  

Hirsikehikkohan veistetään siis tasakertaan asti, jonka jälkeen hirret numeroidaan ja puretaan paketteihin sekä suojataan. Tämän ylimmäinen varvi jätetään alimmaiseksi, jonka jälkeen jatketaan veistämistä ja tehdään yläkerta valmiiksi. Sitten aikanaan hirret kasataan pohjien päälle ja samalla asennetaan eristeet hirsien väliin, mikä kuulemma on sitten minun hommaani.

Tyttö se nukkui taas tyytyväisenä vaunuissa, vaikka moottorisahat lauloivat kovaan ääneen. Poika sen sijaan yritti isänsä mukana kovasti tehdä hommia, mutta luulenpa, että meistä oli vaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Silti siellä on aina yhtä mukava käydä tarkistamassa, kuinka unelma on koko ajan lähempänä ja lähempänä!