Kohti unelmaa

Olemme mieheni kanssa entistä lähempänä haavettamme omasta kodista. Pitkään etsimme talomallia, joka olisi miellyttänyt molempia. Mahdottomalta tehtävältä se tuntui, kunnes mieheni ja hänen serkkunsa alkoivat rakentaa perinteisiä pohjalaistaloja. Silloin jokin loksahti paikoilleen. Ehkä ei aivan heti minulla, mutta toisella puoliskolla ainakin. Pikku hiljaa minäkin aloin lämmetä ajatukselle omasta pohjalaistalosta. Kyllä, sellaisen me rakentaisimme!

Talopohjan suunnittelu vaati hieman aikaa, mutta lopulta löysimme yhteisen sävelen ja kumpikin oli tyytyväinen lopputulokseen. Viime keväänä aloitimme sitten pohjien kaivamisen. Koska monitaitoisen miehen kerran omistan, kaivoi hän pohjat itse. Autotalli oli ensimmäinen projektimme ennen varsinaista taloa. Heinäkuussa kuitenkin tontin hommat jäivät hetkeksi, kun perheemme kasvoi suloisella tyttövauvalla. Arjen hieman tasaannuttua, oli hommat taas täydessä vauhdissa. Itse olen lähinnä keskittynyt hoitamaan lapsiamme kotona. Onni kuitenkin, että tämän hetkinen kotimme, mieheni lapsuuden koti, on tulevan kotimme vieressä. Siitä onkin ollut helppo rullata rattailla raksahommiin tytön nukkuessa ja poika on touhunnut meidän mukana.

Tänään tammikuun 18. päivänä veistettiin talomme ensimmäiset hirret. Tätä päivää olemme odottaneet kuin kuuta nousevaa ja nyt se on täällä. Tästä se siis alkaa. Olemme askelta lähempänä unelmaamme ja tämän blogin tarkoituksena onkin seurata sitä. Tervetuloa mukaan siis!