sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Melkein valmis...


Niin vaan viikko vierähti taas kerran ohitse. Käsittämätöntä miten nopeaa aikaa menee! Meidän kuluneeseen viikkoon on lähinnä kuulunut puhjenneita hampaita, hieman vielä nuhasia neniä ja kuopus saavutti kahdeksan kuukauden iän. Raksalla kuitenkin tilanne edennyt jo siihen pisteeseen, että yläkerran tasakerta on tehty. Ensi viikon aikana tehdään vielä päätykolmiot ja sitten talon pitäisi olla valmis! Talon kasaaminen on siis lähempänä kuin uskallan kuvitellakaan.








Lunta satoi ihan kiitettävästi kuluneella viikolla silloin yhtenä yönä, joten lumikolalla oli hommia perustuksen päällä. Urheilusta se kyllä kävi, mutta nyt ainakin on lumet pois sieltä!


Alla olevassa kuvassa taas meidän takapihan maisemaa. Joki on siis melko lähellä, joten aita on siihen ehdottomasti tulossa! Toivottavasti jo tulevana kesänä. Poika on sen verran menevä tapaus eikä tyttökään tunnu olevan yhtään rauhallisempi :) Vaikka asummehan nytkin saman joen varrella ja lähellä se tässäkin on, ei poika tähän mennessä ole ollut kiinnostunut siitä laisinkaan. Siellä asuu hänen mukaansa kuulemma Muumien mörkö, joten sinne ei saa mennä!
Koiraa ehkä eniten tässä tapauksessa murehdin, koska vapaana pihalla yleensä on, että se menee jäälle, varsinkin näin keväällä jäiden ollessa heikkoja..








Ensi viikolla saa sitten toivon mukaan laittaa tänne kuvia täysin valmiista yläkerrasta.
Aurinkoista sunnuntaipäivää jokaiselle! Loistava ilma ulkoilulle eli ei muuta kuin vaatteet päälle ja me suuntaamme kenties raksalle ;)

3 kommenttia:

  1. Voi että mää oon niiin kade! :D Ihan hurjan nopiaa tulee teillä näkyvää jäläkeä! Ihan huippua!

    Me asutaan kans joen rannalla nyt, aita laitettiin toissakesänä kiertämään pihan. Meillä tuola joessa asuu krokotiili :D Tuluva nousee joka kevät pihalle ja siinä saa olla sitte silimä tarkkana lasten kanssa etteivät mee sinne lorkkimaan. Tässä mäellä on lapsuutensa kasvanu kolmesta perheestä 9 lasta ja kaikki kuitenki hengissä vielä vaikkei tuota aitaa sillon vielä ollukkaan. :) Ite oon niistä lapsista yks. :) Se on jännä juttu, et joen / vesistön rannalla kasvaneet lapset ei oo kuitenkaan siitä niin kiinnostuneita, mitä sitten vieraat lapset joiden kodin lähellä ei vettä oo. On tullu todistettua monesti, että ne "kuivan maan lapset" tuolla aidalla eniten roikkuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootas vaan kun teiän taloprojekti alkaa niin aika menee ihan käsittämättömän nopeaa! Tosin onhan meillä vielä matkaa ennen kun taloon päästään muuttamaan.. :) Mutta tavoitteena ois kuitenkin kuluvan vuoden aikana.

      Se on kyllä totta, että useimmiten tuo joki/vesistöt herättää eniten kiinnostusta juuri niissä lapsukaisissa, jotka sen äärellä ei oo kasvaneet. Meillä ei oo tosiaan poika mitään kiinnostusta jokea kohtaan näyttänyt, ainakaan vielä. Mutta kyllä mä aidan joen rantaan haluan. Ihan oman mielenrauhan takia!

      Poista
    2. Suosittelen kyllä justiinsa oman mielenterveyen kannalta aitaa, saa itekki olla nyt vähän vapaammalla mielellä ko lapset ei ainakaan ilman tosiyritystä pääse jokeen putoamaan. :)

      Poista